Asetuksen (EU) 2024/1689 artikla 2 — Soveltamisala. Virallinen teksti, käytännön tulkinta, keskeiset velvoitteet ja vaatimustenmukaisuuden vaikutukset.
Virallisen tekstin yhteenveto
Asetuksen (EU) 2024/1689 artikla 2 määrittelee EU:n tekoälysäädöksen aineellisen ja alueellisen soveltamisalan. Se vahvistaa, mitkä toimijat, järjestelmät ja olosuhteet kuuluvat asetuksen piiriin.
Ratione personae säädöstä sovelletaan: (1) palveluntarjoajiin, jotka saattavat tekoälyjärjestelmiä unionin markkinoille tai ottavat niitä käyttöön EU:ssa, riippumatta sijoittautumispaikastaan; (2) tekoälyjärjestelmien käyttöönottajiin, jotka ovat sijoittautuneet tai sijaitsevat EU:ssa; (3) kolmansissa maissa sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin ja käyttöönottajiin, kun tekoälyjärjestelmän tuotoksia käytetään unionissa; (4) tekoälyjärjestelmien maahantuojiin ja jakelijoihin; sekä (5) tuotevalmistajiin, jotka saattavat tekoälyjärjestelmiä säänneltyjen tuotteiden turvallisuuskomponentteina unionin markkinoille.
Artikla 2 selventää lisäksi, että säädöstä ei sovelleta tekoälyjärjestelmiin, jotka on kehitetty tai joita käytetään yksinomaan sotilaallisiin, kansallisen turvallisuuden tai puolustuksen tarkoituksiin, eikä tekoälyjärjestelmiin, joita kolmansien maiden viranomaiset tai kansainväliset järjestöt käyttävät lainvalvontaa ja oikeudellista yhteistyötä koskevien kansainvälisten sopimusten puitteissa. Tekoälyjärjestelmät, joita ei ole vielä saatettu markkinoille ja jotka ovat edelleen tutkimus- ja kehitysvaiheessa ennen niiden asettamista käyttäjien saataville, jäävät myös soveltamisalan ulkopuolelle.
Kun käyttöönottaja tai palveluntarjoaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, mutta tekoälyjärjestelmän tuotoksia käytetään unionissa, säädöstä sovelletaan silti. Tämä vahva alueellinen ulottuvuus on verrattavissa GDPR:n malliin.
Käytännön merkitys
Artikla 2 määrittää, onko organisaatiosi ylipäänsä velvollinen noudattamaan EU:n tekoälysäädöstä — se on kynnyskysymys, johon jokaisen oikeudellisen ja vaatimustenmukaisuustiimin on vastattava ennen kuin velvoitteita voidaan arvioida.
EU:ssa sijoittautuneille yrityksille analyysi on suoraviivainen: jos kehität, otat käyttöön, maahantuo, jaat tai integroit tekoälyjärjestelmiä EU:ssa saatavilla oleviin tuotteisiin tai palveluihin, olet soveltamisalassa. Tähän kuuluvat SaaS-palveluntarjoajat, jotka tarjoavat tekoälyllä tehostettuja ominaisuuksia, yritykset, jotka ottavat käyttöön tekoälytyökaluja henkilöstöhallinnossa, lainanannossa tai terveydenhuollossa, sekä valmistajat, jotka integroivat tekoälyn fyysisiin tuotteisiin, joihin sovelletaan olemassa olevaa EU:n tuoteturvallisuuslainsäädäntöä.
EU:n ulkopuolisille yrityksille ratkaiseva testi on se, tavoittaako tai vaikuttaako tekoälyjärjestelmän tuotos EU:ssa oleviin henkilöihin tai yhteisöihin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen yritys, joka tarjoaa tekoälypohjaista rekrytointiseulontatyökalua monikansallisten yritysten eurooppalaisille tytäryhtiöille, on soveltamisalassa, vaikka yrityksellä itsellään ei olisi EU:ssa läsnäoloa. Tällaisten palveluntarjoajien on nimettävä unioniin valtuutettu edustaja.
Käytännössä vaatimustenmukaisuustiimien tulisi ensin kartoittaa kaikki käytössä olevat tai kehitteillä olevat tekoälyjärjestelmät ja soveltaa sitten artiklan 2 kriteereitä kuhunkin niistä. Järjestelmät, joita käytetään yksinomaan sisäiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan — ei käyttäjille — voidaan dokumentoida soveltamisalan ulkopuolelle, mutta tämä status on aktiivisesti ylläpidettävä ja tarkistettava käyttöönoton yhteydessä. Sotilaallisia ja kansallisen turvallisuuden poikkeuksia on tulkittava suppeasti, eikä niitä tule olettaa sovellettavan kaksikäyttöjärjestelmiin tai lainvalvontatyökaluihin ilman huolellista oikeudellista arviointia.
Avoimen lähdekoodin mallien palveluntarjoajat hyötyvät joistakin kevennetyistä velvoitteista, mutta pysyvät soveltamisalassa kiellettyjen käytäntöjen ja suuririskisten luokitusten osalta.
Keskeiset velvoitteet
- Soveltamisalan määrittäminen: Organisaatioiden on nimenomaisesti selvitettävä, kuuluvatko ne johonkin määritellyistä toimijaluokista (palveluntarjoaja, käyttöönottaja, maahantuoja, jakelija tai tuotevalmistaja), ennen kuin arvioidaan, mitä velvoitetasoa sovelletaan.
- Alueellinen vaatimustenmukaisuus: EU:n ulkopuolisten palveluntarjoajien, joiden tekoälyjärjestelmien tuotoksia käytetään unionissa, on noudatettava säädöstä ja nimettävä EU:hun sijoittautunut valtuutettu edustaja.
- Roolien selkeys: Kun sama organisaatio toimii samanaikaisesti sekä palveluntarjoajana että käyttöönottajana, molemmat velvoitekokonaisuudet kumuloituvat; organisaatioiden on dokumentoitava ja hallittava kutakin roolia erikseen.
- Tutkimus- ja kehitysrajan dokumentointi: Organisaatioiden, jotka tukeutuvat tutkimus- ja kehityspoikkeukseen, on ylläpidettävä selkeitä rekistereitä, jotka osoittavat, ettei järjestelmää ole saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, ja on arvioitava soveltamisala uudelleen kehityksen kussakin vaiheessa.
- Poikkeusten suppea tulkinta: Sotilaallisia, kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen poikkeuksia on sovellettava tiukasti; kaksikäyttöiset tekoälyjärjestelmät tai yleisessä lainvalvonnassa käytettävät järjestelmät eivät automaattisesti täytä poikkeuksen edellytyksiä.
- Valtuutetun edustajan nimeäminen: Soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden palveluntarjoajien on muodollisesti nimettävä ja dokumentoitava EU:ssa sijaitseva valtuutettu edustaja osana vaatimustenmukaisuusinfrastruktuuriaan.
Suhde muihin artikloihin
Artikla 2 on koko sääntelykehyksen lähtökohta, ja sitä on luettava yhdessä useiden perustavien säännösten kanssa. Artikla 3 (Määritelmät) on välttämätön artiklan 2 keskeisten käsitteiden tulkitsemiseksi, erityisesti "tekoälyjärjestelmän", "palveluntarjoajan" ja "käyttöönottajan" määritelmien osalta, jotka määrittävät soveltamisalan. Artikla 5 (Kielletyt tekoälykäytännöt) koskee kaikkia soveltamisalaan kuuluvia toimijoita riskitasosta riippumatta, joten soveltamisalan oikea määrittäminen artiklan 2 nojalla on edellytys vakavimpien velvoitteiden arvioimiselle. Artikla 6 (Suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokittelu) ja artikla 51 (GPAI-mallien luokittelu) tulevat merkityksellisiksi vasta sen jälkeen, kun artiklan 2 soveltamisala on vahvistettu. Kolmansien maiden palveluntarjoajien polkua hyödyntäville organisaatioille artikla 2 liittyy suoraan artiklaan 25 (Maahantuojien velvoitteet) ja artiklaan 26 (Jakelijoiden velvoitteet). Artiklan 2 vahvistama alueellinen ulottuvuus heijastaa GDPR:n artiklan 3 logiikkaa, ja sääntelyviranomaiset ovat vahvistaneet, että näitä säännöksiä tulee tulkita johdonmukaisesti.
Vaatimustenmukaisuuden aikataulu
Artikla 2 tuli voimaan 1. elokuuta 2024, kaksikymmentä päivää asetuksen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Sen käytännön velvoitteet aktivoituvat kuitenkin säädöksen vaiheistetun soveltamisaikataulun mukaisesti:
- 2. helmikuuta 2025: Artiklan 2 soveltamisala koskee täysimääräisesti artiklan 5 mukaisia kiellettyjä tekoälykäytäntöjä — organisaatioiden on täytynyt määrittää soveltamisalansa tähän päivämäärään mennessä arvioidakseen, kuuluvatko niiden järjestelmät kiellettyihin luokkiin.
- 2. elokuuta 2025: Soveltamisala koskee yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) palveluntarjoajia VIII osaston (artiklat 51–56) nojalla, mukaan lukien systeemisten riskien arvioinnit ja avoimuusvelvoitteet.
- 2. elokuuta 2026: Velvoitteet EU:n toimielimille ja elimille, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä artiklan 2(1)(h) nojalla, tulevat sovellettaviksi.
- 2. joulukuuta 2026: Artiklan 2 soveltamisala koskee liitteessä I lueteltuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä (säänneltyjen tuotteiden turvallisuuskomponentit).
- 2. elokuuta 2027: Täysimääräinen soveltaminen liitteessä III lueteltuihin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin (itsenäiset suuririskiset sovellukset esimerkiksi työllistymisen, koulutuksen, kriittisen infrastruktuurin ja lainvalvonnan aloilla).
Organisaatioiden tulisi pitää elokuuta 2024 ajankohtana, josta alkaen soveltamisalan kartoitusharjoitukset olisi pitänyt aloittaa, ja jokaisen myöhemmän määräajan tulisi käynnistää vastaava vaatimustenmukaisuusprosessi.
Official AI Act Compliance Deadline Calendar
Updated · Sources: Regulation (EU) 2024/1689 and the 2026 Digital Omnibus on AI.
| Obligation | Applies to | Original date | New date | Status | Countdown | Legal basis |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Prohibited Practices (Art. 5) | All providers and deployers | active | — | AI Act Art. 5 | ||
| GPAI Rules (Chapter 5) | GPAI model providers | active | — | AI Act Art. 51-56 | ||
| AI-Generated Content Marking | Providers of generative GPAI systems | active | — | AI Act Art. 50(2) | ||
| Regulatory Sandboxes | National competent authorities | active | — | AI Act Art. 57 | ||
| High-risk AI — Annex III (standalone) | Providers of standalone Annex III systems | deferred | — | AI Omnibus 2026 Art. 6(2) | ||
| High-risk AI — Annex I (embedded) | AI embedded in Annex I regulated products | deferred | — | AI Omnibus 2026 Art. 6(1) |
⬇ Download JSON · CC BY 4.0
AI Act meets DORA and NIS2
Is your organisation subject to both the AI Act and DORA? The two regulations intersect on the operational resilience of financial AI systems. Our sister site regulation-dora.eu covers DORA in depth — including what the AI Act adds on top of an existing DORA programme.
The AI Act for financial institutions ↗ Explore regulation-dora.eu ↗Frequently Asked Questions
EU:n tekoälysäädös koskee palveluntarjoajia, jotka saattavat tekoälyjärjestelmiä EU:n markkinoille tai ottavat niitä käyttöön EU:ssa, riippumatta siitä, missä palveluntarjoaja on sijoittautunut. Se koskee myös EU:ssa toimivia käyttöönottajia, tekoälyjärjestelmien maahantuojia ja jakelijoita sekä valmistajia, jotka sisällyttävät tekoälyjärjestelmiä tuotteisiin. EU:n ulkopuolisia palveluntarjoajia koskee säädös, jos heidän tekoälyjärjestelmänsä tuotoksia käytetään EU:ssa.
Yleisesti ottaen ei — mutta on olemassa tärkeä poikkeus. Jos tekoälyjärjestelmä kehitetään EU:n ulkopuolella, mutta sen tuotoksia käytetään EU:ssa, säädöstä voidaan silti soveltaa. Kolmansissa maissa sijoittautuneiden palveluntarjoajien on nimettävä valtuutettu edustaja EU:hun, jos heidän järjestelmänsä asetetaan saataville EU:n markkinoilla.
Kyllä. Artikla 2 sulkee nimenomaisesti pois tekoälyjärjestelmät, joita käytetään yksinomaan sotilaallisiin, kansallisen turvallisuuden tai puolustuksen tarkoituksiin, sekä tekoälyjärjestelmät, joita käytetään ainoastaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, joita ei ole vielä saatettu markkinoille. Kolmansien maiden viranomaiset ja kansainväliset järjestöt on myös suljettu pois, kun ne toimivat kansainvälisen lainvalvontayhteistyön puitteissa.
Avoimeen lähdekoodiin perustuvat tekoälyjärjestelmät kuuluvat osittain soveltamisalaan. Vaikka ilmaisten ja avoimen lähdekoodin tekoälyjärjestelmien palveluntarjoajat hyötyvät kevyemmistä velvoitteista joillakin osa-alueilla, he eivät ole täysin vapautettuja — erityisesti silloin, kun järjestelmä kuuluu kiellettyihin tai suuririskisiin luokkiin tai kun se sisältää yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, joilla on merkittävä systeeminen riski.
Stay ahead of AI Act changes
Get compliance alerts when deadlines or obligations change.
No spam. One-click unsubscribe.
Take compliance further with the AI Act Academy
Templates, training modules, and live Q&A — everything needed to implement AI Act compliance.